Ydinsota
On elokuun 6. päivän aamu Hiroshimassa vuonna 1945. Toinen maailmansota Tyynellämerellä on loppusuorallaan ja Yhdysvaltojen palopommitukset ovat tuhonneet kymmeniä japanilaisia kaupunkeja. Hiroshima on kuitenkin säilynyt melkein koskemattomana. Asukkaiden parissa kulkee huhuja, että vihollisella on jotain erityistä kaupungin varalle, mutta kukaan ei osaa edes uneksia mitä tuleman pitää.
Noin kello 7 Japanin ilmavoimien tutkaverkosto havaitsee amerikkalaisia lentokoneita lähestymässä eteläistä Japania suurella korkeudella, ja varoitusmerkki annetaan. Tämä on tavallinen tapahtuma; varoitusmerkki kuuluu Hiroshimassa lähes joka päivä ja taivaalla näkyy yksittäisiä koneita usein. Kukaan ei kiinnitä hälytykseen huomiota. Kello 8 Hiroshiman tutkaoperaattorille selviää, että lentokoneiden lukumäärä on hyvin pieni, korkeintaan kolme. Koneiden päätellään olevan tiedustelutehtävällä ja vaara ohi -merkki annetaan. Kello 8.15 kaupungin yllä näkyy sokaiseva välähdys.
Kaikki tietoliikenne Hiroshimasta hiljenee. Pieniltä rautatieasemilta kaupungin ulkopuolelta kantautuu hämmentyneitä raportteja hirvittävästä räjähdyksestä. Yrittäessään saada selkoa tapahtumiin Japanin armeijan pääesikunta lähettää nuoren upseerin lentämään Hiroshimaan, tutkimaan tilannetta ja tuomaan takaisin luotettavaa tietoa. Mitään vakavaa ei ajatella tapahtuneen, vaan kaiken arvellaan olevan totuuden siemenestä kasvanut huhu.
Noin 150 kilometrin päässä Hiroshimasta upseeri ja hänen lentäjänsä näkevät suuren savupatsaan. He pian saavuttavat paikan ja kiertelevät sen yläpuolella epäuskoisina. Yli 300 000 asukkaan kaupungista on jäljellä vain suuri, palava arpi.
Kuusitoista tuntia räjähdyksen jälkeen Yhdysvaltain presidentti Harry Truman ilmoittaa, että Hiroshima on tuhottu atomipommilla. Maailma on muuttunut pysyvästi.
Hiroshima atomipommin jälkeen.
Ydinaseet tänään
Hiroshiman tuhonnut pommi oli ydinfissioon perustuva atomipommi. Sen toiminta perustuu atomiytimien (uraanin tai plutoniumin) halkeamiseen kevyemmiksi ytimiksi, jolloin vapautuu energiaa ja neutroneja, jotka halkaisevat taas uusia ytimiä ketjureaktiona. Energiaa vapautui 13 kilotonnia TNT:tä vastaava määrä. Nykyiset vedyn fuusioon perustuvat vetypommit ovat jopa 1 000 kertaa voimakkaampia.
Nykyään maat, joiden tiedetään omistavan ydinaseita ovat Yhdysvallat, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea. Lisäksi Israelin epäillään kehittäneen ydinaseen ja Iranin tavoittelevan sitä. Näiden lisäksi useilla valtioilla on teoriassa kyky kehittää ydinaseita ja tiedetään, että ainakin Belgialla, Ruotsilla, Argentiinalla ja Brasilialla on ollut atomipommiin tähtääviä ohjelmia. Monilla muilla valtioilla on motivaatiota rakentaa ydinaseita: esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea kokevat aggressiivisen Pohjois-Korean todellisena uhkana.
Kylmä sota loppui Neuvostoliiton hajoamisen myötä, mutta se ei tarkoita, että ydinsodan uhka olisi väistynyt. Intian ja Pakistanin välillä on ollut useita konflikteja ja sotia, ja vihamielisyys jatkuu tähän päivään asti. Molemmilla mailla on ydinaseita ja mahdollisesti tahtoa käyttää niitä. Jännitteitä on myös Israelin ja Iranin välillä. Ja entä jos Pohjois-Korea hyökkäisi Etelä-Koreaan ja Japaniin ydinaseilla ja ne kostaisivat? Miten Kiina ja Yhdysvallat reagoisivat? Sitä on mahdotonta ennustaa.
Täällä on kuvia ja tietoa suurimmista ydinräjähdyksistä historiassa: Largest Nuclear Explosions
Maailmalaajuisen ydinsodan vaikutukset
Robert Johnston on kirjoittanut hyvän kuvauksen kuvitteellisesta maailmanlaajuisesta ydinsodasta Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1988. Tässä on siitä suomenkielinen tiivistelmä:
1. heinäkuuta 1988. Maasta ilmaan -ohjus tuhoaa Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshovin lentokoneen Itä-Saksan yllä. Sotilasjohtajat ottavat vallan Moskovassa ja syyttävät Yhdysvaltoja iskusta. Itä-Saksaan ja Puolaan julistetaan poikkeustila ja sinne lähetetään joukkoja. Saksojen rajalla tapahtuu yhteenottoja ja Nato asettaa Länsi-Saksan joukkonsa valmiustilaan.
19. heinäkuuta 1988. Neuvostoliitto hyökkää Länsi-Saksaan. Yhdysvaltojen ydinvoimat pannaan valmiustilaan. Molemmin puolin on iskuja ydinasetukikohtia vastaan.
4. elokuuta 1988. Nato uhkaa käyttää taktisia ydinaseita eteneviä Neuvostoliiton joukkoja vastaan. Neuvostoliitto alkaa hyökätä Yhdysvaltojen sotilassatelliitteja vastaan. Neuvostoliitossa siviliväestöä aletaan siirtää pommisuojiin ja pois kaupungeista.
6:00 5. elokuuta 1988. Länsi-Saksassa etenevät neuvostovoimat laukaisevat taktisia ydinaseita Naton joukkoja vastaan.
10:00 5. elokuuta 1988. Nato vastaa laukaisemalla taktisia ydinaseita neuvostojoukkoja ja -tukikohtia vastaan. Pohjois-Korea hyökkää Etelä-Koreaan.
12:00 5. elokuuta 1988. Neuvostoliitto aloittaa ennaltaehkäisevän hyökkäyksen. Yli 1 000 neuvosto-ohjusta lastinaan 5 400 ydinkärkeä laukaistaan päin kohteita Yhdysvalloissa ja sen liittolaisissa. Matalalla kiertoradalla Yhdysvaltojen yläpuolella räjäytetään ydinpommeja, joista aiheutuva sähkömagneettinen pulssi tuhoaa viestintä- ja sähkönjakeluverkot. Yhdysvaltojen strategiset pommittajat alkavat lähteä tukikohdistaan ja Naton Euroopan ydinohjukset laukaistaan.
12:10 5. elokuuta 1988. Neuvostoliiton ohjukset alkavat saavuttaa kohteitaan. 1,5 megatonnin ydinkärki räjähtää Teksasissa 2,5 kilometriä Bergstromin lentotukikohdan yläpuolella. Muutamien seuraavien minuuttien aikana kymmenen 200 - 500 kilotonnin ydinkärkeä räjähtää Bergstromin yllä 100 kilometriä joka ilmansuuntaan ulottuvana kuviona tarkoituksenaan tuhota pakenevat pommittajat.
Jokainen räjähdys tuottaa sokaisevaa valoa ja polttavaa kuumuutta säteilevän tulipallon. Kaikki palava materiaali 3 - 9 kilometrin etäisyydellä syttyy. Kuumuus aiheuttaa toisen asteen palovammoja ja tulipaloja vielä 6,5 - 18,5 kilometrin etäisyydellä. Paineaalto tuhoaa kaikki rakennukset 1,5 - 4,5 kilometrin säteellä ja aiheuttaa vahinkoja ja kuolemia vielä 5,5 - 15 kilometrin päässä. Läheinen Austinin kaupunki muuttuu raunioiseksi tulimereksi.
12:15 5. elokuuta 1988. Yhdysvallat laukaisee mannertenvälisiä ohjuksia Neuvostoliittoon. Neuvostolitto laukaisee suurimman osan arsenaalistaan kohti kaupunkeja ja muita kohteita Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Kiinassa.
12:30 5. elokuuta 1988. Neuvostoliiton mannertenväliset ohjukset alkavat saavuttaa kohteitaan Yhdysvalloissa. NORAD:in päämajaan Colorado Springsin lähellä osuu 20-megatonnisia ydinkärkiä. Teksasissa 80 000 ihmistä on kuollut.
12:35 5. elokuuta 1988. Toinen aalto ydinkärkiä saapuu Teksasiin. Austinin vahingot pahenevat ja Raymondvillen kaupunki Rio Grande Valleyssa tuhoutuu. Neuvostoliiton ydinkärkien ollessa minuuttien päässä Israel laukaisee ydinaseita kohteisiin muissa Lähi-Idän maissa.
12:50 5. elokuuta 1988. 200 amerikkalaista, brittiläistä, ranskalaista ja kiinalaista ydinkärkeä saavuttaa Moskovan. Useimmat maanalaisissa bunkkereissa olevat neuvostojohtajat selviytyvät, mutta kaupungin siviiliväestö pyyhkiytyy lähes olemattomiin.
Tähän mennessä Teksasiin saapuneet ydinpommit on suunnattu sotilaallisia kohteita vastaan. Siitä huolimatta 800 000 teksasilaista on kuollut ja 3 000 000 loukkaantunut.
13:00 5. elokuuta 1988. Kolmas aalto saapuu Teksasiin. Tulimyrskyt nielaisevat useat kaupunkialueet. 3 500 000 teksasilaista on kuollut.
Tulipalot kattavat 700 000 neliökilometriä Yhdysvalloissa, 250 000 neliökilometriä Neuvostoliitossa ja 180 000 neliökilometriä Euroopassa.
17:00 5. elokuuta 1988. Lukemattomissa ydinräjähdyksissä syntyneet sienipilvet ovat ajelehtineet 100 - 300 kilometriä tuulen mukana. Pilvien alla tippuu maahan radioaktiivista materiaalia laskeumana. Lähellä räjähdysalueita alkaa jo näkyä säteilysairauden oireita.
19:00 5. elokuuta 1988. Ydinkärkien vaihto jatkuu. Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Euroopassa räjähtää satoja strategisia ja taktisia ydinpommeja. Suurimmat käytetyt yksittäiset aseet ovat pari Kiinaan tiputettua 50 megatonnin pommia, jotka aiheuttavat 2 kilometrin läpimittaiset kraatterit ja saavat aikaan vakavaa tai kohtuullista vahinkoa 50 kilometrin säteellä.
00:00 6. elokuuta 1988. Globaali ydinsota on enimmäkseen ohi. Yhdysvalloissa on räjähtänyt 5 800 ydinkärkeä, Neuvostoliitossa 6 100, Euroopassa 3 300 ja Kiinassa 900. Yli kymmenen ydiniskun kohteeksi ovat joutuneet vielä Kanada, Pohjois- ja Etelä-Korea, Taiwan, Grönlanti, Puerto Rico, Intia, Israel, Australia, Guam, Kuuba, Syyria ja Egypti. Lisäksi satoja taktisia ydinaseita on käytetty maa- ja meritaisteluissa. Yhteensä 18 000 ydinkärkeä on räjäytetty ja 67 000 aseen maailmanlaajuisesta arsenaalista on jäljellä 10 000.
Yhdysvalloissa on kuollut 110 000 000 ihmistä, Neuvostoliitossa 40 000 000 ja Kiinassa 100 000 000. Myös Euroopassa on kymmeniä miljoonia uhreja. Maailmanlaajuinen uhriluku nousee 400 miljoonaan.
Taistelu Euroopassa jatkuu enimmäkseen ilman ydinaseita. Seuraavien kuukausien aikana ympäristöön leviävä radioaktiivinen laskeuma sairastuttaa miljoonia ihmisiä ja epidemioita puhkeaa immuunijärjestelmältään heikentyneessä väestössä.
Räjähdysten ja tulipalojen ilmakehään nostattamat hiukkaset himmentävät auringonvalon ja laskevat lämpötiloja kautta maailman. Lokakuussa maailman väkiluku on 4 300 000 000 - siis 850 000 000 on kuollut.
Joulukuuhun mennessä monet kehitysmaat ovat vajonneet sisällissotaan satojen kuollessa ja nälänhädän iskiessä. Modernia teknologiaa ei ole käytettävissä, ja monille ihmisille ainoa lämmön lähde ovat nuotiot. Pakolaisten ja ryöstelijöiden joukkojen liikkuessa seuraa väkivaltaa.
Elokuussa 1989 epidemiat ovat tappaneet kymmeniä miljoonia edellisen vuoden aikana, ja rutto on tehnyt paluun. Monet ovat kuolleet myös nälkään - maailman ruuantuotanto on romahtanut. Maailman väkiluku on nyt 3 300 000 000.
Elokuussa 1991 hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi hävinneet ilmakehästä ja maatalous alkaa vähitellen toipua. Epidemiat jatkavat varsinkin kehitysmaiden koettelua.
Vuonna 2000: Useiden valtioiden sisäinen tilanne on sen verran vakaa, että ne alkavat käydä valloitussotia elintärkeiden resurssien varmistamiseksi.
Vuonna 2010: Osa sodanjälkeiselle laskeumalle altistuneista alkaa kuolla syöpään. Syöpä on kuitenkin selviytyjien joukossa pieni kuolinsyy verrattuna kulkutauteihin, nälkään ja luonnon olosuhteille altistumiseen.
Vuonna 2040: Jotkin pahimman laskeuman kokeneet alueet ovat yhä elinkelvottomia ja pysyvät sellaisina vielä kauan aikaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla syntyneissä lapsissa havaitaan geneettisiä vikoja jopa muutamassa prosentissa, mutta useimmat niistä eivät ole vammauttavia. Enemmän fyysisiä vikoja aiheuttaa aliravitsemus. Osa selviytyneistä valtioista on noussut uusiksi suurvalloiksi, niiden joukossa Australia, Kiina, Brasilia ja Argentiina.
Uhkakuvat
Jännitteet suurten ydinvaltojen välillä ovat hellittäneet, ydinarsenaaleja on purettu ja ydinaseiden rakentamista vastaan on solmittu kansainvälisiä sopimuksia. Globaalin ydinsodan uhka ei enää ole yhtä todellinen kuin Kylmän sodan kuumimpina aikoina. Maailmassa on kuitenkin vielä tuhansia ydinkärkiä eivätkä kaikki ydinvallat ole sitoutuneet ydinsulkusopimukseen. Ydinaseet ovat yhä nopein ja helpoin keino hävittää moderni sivilisaatio.
Aiheeseen liittyviä elokuvia