Ilmastonmuutos
Viimeisen 100 vuoden aikana maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,8 astetta. Kaksi kolmasosaa tästä noususta on tapahtunut viimeisen 30 vuoden aikana. Lämpötilan jatkuva nousu on jo kiistämätöntä, ja ylivoimaisesti suurin osa tiedemiehistä on lähes varmoja, että ihmisen toiminnasta vapautuvat kasvihuonekaasut ja metsien tuhoaminen ovat olleet lämpenemisen merkittävin tekijä. Lämpenemisen jatkumisella on parhaassakin tapauksessa vakavia vaikutuksia jäätiköiden sulaessa, kuivuuden lisääntyessä, tartuntatautien levitessä ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyessä. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos uhkaa koko sivilisaatiomme perusteita.
Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutoksen syyt
Kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi, vesihöyry ja metaani, päästävät Auringon lyhytaaltoisen säteilyn lävitseen maan pinnalle. Pinta säteilee sen takaisin pitempiaaltoisena infrapunasäteilynä, josta osa puolestaan imeytyy kasvihuonekaasuihin. Kaasut säteilevät sitä taas takaisin maan pinnalle. Tätä ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Ilman sitä elämä maapallolla ei olisi mahdollista; Maan pintalämpötila olisi niin alhainen, että vettä ei voisi esiintyä laajasti nestemäisenä.
Ongelma syntyy kasvihuonekaasujen määrän lisääntymisestä. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja metsien hakkuut vapauttavat ilmakehään hiilidioksidia kiihtyvällä tahdilla. Tällä hetkellä hiilidioksidipitoisuus on noin 380 ppm (miljoonasosaa), ja Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on arvioinut, että vuonna 2100 hiilidioksidipitoisuus voi olla 541 - 970 ppm. Vuonna 2007 IPCC arvioi, että pienimpien päästöjen tapauksessa keskilämpötila nousisi 1,1 - 2,9 astetta vuoteen 2100 mennessä ja suurimpien päästöjen tapauksessa 2,4 - 6,4 astetta.
IPCC:n skenaarioissa ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen itseään kiihdyttäviä vaikutuksia. Esimerkiksi Siperian turvesoiden ikiroutaan on sitoutuneena metaania, joka on hiilidioksidia paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu. Tämän roudan sulaminen vapauttaisi jopa 70 000 miljoonaa tonnia metaania ilmakehään. Lisäksi lämpötilan kohoaminen lisää vesihöyryn määrää ilmakehässä, mikä osaltaan voimistaa kasvihuoneilmiötä.
IPCC:n vuoden 2007 ennusteet on havaittu parin viime vuoden aikana liian konservatiivisiksi. MIT julkaisi vuonna 2009 tutkimuksen, joka ennusti lämpenemisen olevan 3,5 - 7,4 astetta ja huomautti, että sekin voi olla alimitoitettu. Vuonna 2010 hiilidioksidipäästöt lisääntyivät 6 prosenttia vuoteen 2009 nähden - enemmän kuin koskaan ennen. Se tarkoittaa, että IPCC:n suurimpien päästöjen ennusteen raja on ylitetty.
Kuva: Jerry Evans
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia
Meriveden lämmetessä sen tilavuus kasvaa, mikä nostaa merenpintaa. Napa-alueiden jäätiköiden sulaminen myös kiihdyttää pinnan nousua. Tätä on jo havaittu: vuosina 1961 - 2003 merenpinta kohosi keskimäärin 1,8 millimetriä vuodessa, kun taas vuosina 1993 - 2003 kasvuvauhti oli 3,1 millimetriä vuodessa. Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden on myös havaittu ohenneen viime aikoina.
Äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan lisääntyvän ja voimistuvan lämpenemisen myötä. Meriveden lämpötilan nousu lisää ylöpäin nousevien ja trooppisiksi hirmumyrskyiksi kehittyvien ilmavirtausten määrää. Sademäärän odotetaan joillakin alueilla lisääntyvän ja aiheuttavan tulvia, kun taas toisilla alueilla esiintyy enemmän kuivuutta, mikä pahentaa niiden vesipulaa. Yleisesti ottaen varsinkin voimakkaammissa lämpenemismalleissa haihdunta kuitenkin lisääntyy sadantaa nopeammin. Trooppiset sademetsät voivat muuttua paloherkiksi.
Tartuntataudit, kuten malaria, unitauti ja tuberkuloosi voivat levitä pohjoiseen. Trooppiset sairaudet eivät selviä hyvin pohjoisessa matalan lämpötilan takia. Ilmaston lämpeneminen myötä tilanne muuttuu, ja nämä taudinaiheuttajat voivat saada jalansijan pohjoisen täysin vastustuskyvyttömässä väestössä. Trooppisia sairauksia vastaan on olemassa lääkkeitä, mutta osa kannoista on jo tullut niille immuuneiksi, joten niiden tehoaminen ei ole varmaa.
Kuva: Don Amaro
Voimakkaan lämpenemisen skenaario
Katsotaan, mitä voisi tapahtua, jos maapallo lämpenee voimakkaasti. Paljon laajempi kuvaus löytyy Mark Lynasin kirjasta Six Degrees.
Harvat lajit pystyvät sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, ja puolet kasvi- ja eläinlajeista kuolee sukupuuttoon. Paheneva kuumuus levittää Saharan autiomaan yli Välimeren ja tekee osasta maapalloa elinkelvottoman. Napajäätiköiden sulaminen ja merenpinnan nousu upottavat Aasian valtavat rannikkokaupungit. Ennennäkemättömän voimakkaat hirmumyrskyt tekevät tuhoa Yhdysvaltain itärannikolla. Etelä-Amerikassa syttyy laajoja metsäpaloja, jotka muuttavat Amazonin sademetsän tulimereksi.
Kuivuuden ja merenpinnan nousun ajamat miljardien ihmisten pakoilaisjoukot työntyvät sisämaahan ja napa-alueita kohti. Kilpailu hupenevasta elinkelpoisesta maasta sytyttää verisiä konflikteja kautta maailman, ja ydinsodan uhka on ilmassa. Väkivalta jatkuu vuosikymmeniä.
Uhkakuvat
Ilmaston lämpeneminen ei enää ole pysäytettävissä. Vaikka hiilidioksidipäästöt lopetettaisiin kokonaan juuri nyt, hiilidioksidi pysyy ilmakehässä pitkään ja lämpeneminen jatkuisi, vaikkakin hitaampaa tahtia. Tässä vaiheessa kysymys on vaikutusten minimoimisesta. Pahimmat uhkakuvat voidaan vielä välttää, mutta toimeen on ryhdyttävä nyt. Ikävä kyllä suurimmat hiilidioksidin tuottajat, Yhdysvallat ja Kiina, eivät ole sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Jos tilanne ei muutu, voi ilmastonmuutoksen lieventäminen osoittautua mahdottomaksi.
Aiheeseen littyviä elokuvia